Hyvinvointivalmentajan tulot 2026 – Rehellinen katsaus alaan
Laura muistaa tarkalleen sen hetken kun hän päätti ryhtyä hyvinvointivalmentajaksi.
Hän istui sohvalla selaamassa Instagramia. Feedissä vilisi naisia jotka kertoivat muuttaneensa intohimonsa työksi. He valmensivat ihmisiä parempaan elämään. He tekivät työtä joka tuntui merkitykselliseltä. Ja jos heidän kuviaan oli uskominen, he tekivät sen aurinkoisilta rannoilta käsin.
Laura oli tehnyt toimistotyötä kuusi vuotta. Hän oli hyvä kuuntelemaan ihmisiä. Kaverit pyysivät häneltä aina neuvoja. Miksei hän voisi tehdä siitä ammattia?
Kolme kuukautta myöhemmin hän oli maksanut 3 500 euroa life coach -koulutuksesta ja irtisanonut itsensä.
Vuotta myöhemmin hän istui taas sohvalla. Tällä kertaa hän tuijotti pankkitiliään. Siellä oli 847 euroa. Vuokra erääntyisi viikon päästä.
Tämä on tarina siitä, mitä kukaan ei kertonut Lauralle ennen kuin hän aloitti. Ja siitä, miten hän lopulta sai homman toimimaan.
Mitä hyvinvointivalmentajat oikeasti tienaavat Suomessa
Aloitetaan numeroista. Koska numerot eivät valehtele, vaikka Instagram-kuvat valehtelisivatkin.
Personal trainer on ainoa hyvinvointivalmentajan muoto, josta löytyy oikeaa tilastodataa. ERTO:n palkkasuositusten mukaan palkansaajana toimiva PT tienaa pääkaupunkiseudulla noin 2 300 euroa kuussa aloittelijana ja ehkä 2 700 euroa reilun kymmenen vuoden kokemuksella. Muualla Suomessa vähemmän.
Duunitorin mukaan keskipalkka on 2 723 euroa kuussa. Oikotie sanoo mediaanin olevan 2 900 euroa.
Nämä ovat palkansaajien lukuja. Yrittäjänä matematiikka on erilainen.
PT-yrittäjä laskuttaa tyypillisesti 50 eurosta 120 euroon tunnilta kokemuksesta riippuen. Kuulostaa hyvältä, eikö? Mutta sitten tulevat YEL-maksut, jotka vievät noin neljänneksen. Ei palkallisia lomia. Ei sairaspäivärahaa. Ei työnantajan maksamia eläkemaksuja.
Nyrkkisääntö on, että yrittäjän pitää laskuttaa puolitoistakertaisesti palkansaajaan verrattuna päästäkseen samaan nettotuloon.
Entä life coachit, mindset-valmentajat ja ravintovalmentajat?
Tässä tulee se hauska juttu. Virallisia tilastoja ei ole. Ei yhtään. Nämä alat eivät ole säänneltyjä, suurin osa toimii yrittäjinä, eikä ammateilla ole omaa luokitusta tilastoissa.
Kaikki "keskimääräiset tulot" -väitteet näistä ammattiryhmistä perustuvat arvioihin tai siihen mitä joku on sattunut kertomaan.
Ylen mukaan life coachien keskihinta on noin 100 euroa tunnilta. Käytännössä tulot jakautuvat karkeasti näin: sivutoiminen valmentaja tekee 500 eurosta 2 000 euroon kuussa, vakiintunut päätoiminen ehkä 3 000 eurosta 6 000 euroon, ja menestyvimmät jotain 5 000 eurosta ylöspäin.
Laura kuului ensimmäisen vuotensa ajan siihen ensimmäiseen ryhmään. Kuusisataa euroa oli paras kuukausi.
Kukaan ei kertonut tätä Lauralle
Laura teki kaiken oikein. Tai ainakin niin hän luuli.
Hän kävi koulutuksen. Hän teki nettisivut. Hän avasi Instagram-tilin ja alkoi julkaista sisältöä. Hän tarjosi ilmaisia tutustumissessioita.
Ensimmäiset kolme kuukautta hän teki 47 ilmaista puhelua. Niistä kolme johti maksavaan asiakkaaseen.
Laura laski. Jos hän veloittaisi 80 euroa tunnilta ja tapaisi jokaista asiakasta kerran viikossa, kolme asiakasta toisi 960 euroa kuussa. Ennen veroja. Ennen YEL-maksuja. Ennen markkinointikuluja.
Tässä on sitä matematiikkaa, mitä kukaan ei kerro Instagramissa.
Hyvinvointivalmennuksen perusongelma on yksinkertainen: myyt aikaa. Sinulla on 24 tuntia vuorokaudessa, joista ehkä 6 tai 8 voi käyttää valmennukseen. Loput menee markkinointiin, hallintoon, sisällöntuotantoon ja siihen, että yrität olla polttamatta itseäsi loppuun.
Trainer4You on laskenut, että täysi kalenteri tarkoittaa noin 15 intensiiviasiakasta ja 63 000 euron vuosiliikevaihtoa. Se vaatii viidestä kuuteen valmennustapaamista joka arkipäivä. Yli 50 tunnin työviikkoja. Ja jos sairastut viikoksi, tulot tippuvat nollaan.
Tilastokeskuksen mukaan 35 prosentista 40 prosenttiin sivutoimisista yrittäjistä lopettaa ensimmäisen vuoden aikana. Lähes puolet yksinyrittäjistä tienaa alle 2 000 euroa kuussa. Neljännes kuuluu alimpaan tulodesiiliin.
Laura ei tiennyt näitä lukuja kun hän aloitti. Hän tiesi vain sen, että Instagramissa kaikki näytti niin helpolta.
Suomi vs. maailma
Ehkä ongelma on Suomi, Laura mietti jossain vaiheessa. Ehkä pitäisi muuttaa ulkomaille.
Hän googlasi personal trainerien tuloja eri maissa. USA:ssa keskimääräinen PT tienaa noin 46 000 dollaria vuodessa, mikä on euroiksi muutettuna noin 42 500 euroa. Suomessa vastaava luku on noin 32 000 euroa. Ero on kolmannes.
Britanniassa ja Saksassa tulot ovat jossain siinä välissä.
Mutta sitten Laura mietti asiaa tarkemmin. USA:ssa ei ole julkista terveydenhuoltoa. Sairausvakuutus maksaa satoja dollareita kuussa. Eläkesäästäminen on omalla vastuulla. Ja kilpailu on aivan eri tasolla.
Suomen ongelma on pieni markkina. Viisi ja puoli miljoonaa ihmistä. Rajattu määrä asiakkaita jotka ovat valmiita maksamaan premium-hintaa. Ei vastaavia celebrity-markkinoita kuin USA:ssa, missä yksi julkkisasiakas voi tehdä uran.
Mutta Suomessa on myös etuja. Korkea terveystietoisuus. Vahva kuntosalikulttuuri. Ja digitaalisten palvelujen nopea omaksuminen.
Laura alkoi miettiä, olisiko näistä eduista mahdollista hyötyä jotenkin.
Miksi useimmat valmentajat eivät pärjää
Ennen kuin mennään siihen miten Laura käänsi tilanteen, puhutaan hetki siitä miksi niin moni ei pärjää.
Ensinnäkin, alalle on helppo tulla. Kuka tahansa voi kutsua itseään valmentajaksi. Ylen artikkelin otsikko tiivistää asian hyvin: "Kuka tahansa voi kutsua itseään personal traineriksi ja viedä rahasi."
Tämä tarkoittaa, että kilpailu on kovaa. Vuosittain valmistuu noin tuhat uutta personal traineria. Life coach -koulutuksia käy satoja. Markkina täyttyy, mutta asiakkaiden määrä ei kasva samaa tahtia.
Toiseksi, useimmat alihinnoittelevat itsensä. Uusi valmentaja ei luota itseensä pyytääkseen kunnollista hintaa. Hän miettii mitä itse olisi valmis maksamaan, ei sitä mitä palvelun tuottaminen oikeasti maksaa.
Laura veloitti alussa 60 euroa tunnilta. Kun hän laski YEL-maksut, verot ja ajan jonka hän käytti markkinointiin jokaista maksavaa tuntia kohden, hänen todellinen tuntipalkkansa oli jotain 15 euron luokkaa.
Kolmanneksi, markkinointi on vaikeampaa kuin kukaan kertoo. Kevytyrittäjäkyselyjen mukaan asiakashankinta on suurin yksittäinen ongelma. Instagramissa seuraajien saaminen on työlästä, ja seuraajat eivät automaattisesti muutu asiakkaiksi.
Laura julkaisi sisältöä joka päivä kuukauden ajan. Hän sai 200 seuraajaa. Niistä yksi otti yhteyttä ja kysyi hintaa. Ei ostanut.
Neljänneksi, ja tämä on se tärkein, yksi yhteen -malli ei skaalaudu.
Jos sinulla on 20 valmennustuntia viikossa, se on maksimisi. Et voi kloonata itseäsi. Et voi myydä enempää aikaa kuin sinulla on. Tulot ovat suoraan sidottu työtunteihin.
Tämä on hyvinvointivalmentajan perusparadoksi. Mitä paremmin menee, sitä vähemmän aikaa on hankkia uusia asiakkaita. Ja jos lopetat markkinoinnin, asiakasvirta kuivuu.
Käännekohta
Lauran käännekohta tuli sattumalta.
Yksi hänen asiakkaistaan kysyi, olisiko Lauralla mitään materiaalia, jota voisi käyttää tapaamisten välillä. Jotain mihin palata kun motivaatio laskee.
Laura mietti asiaa. Hänellä oli muistiinpanoja joita hän käytti valmennuksissa. Harjoituksia joita hän oli kehittänyt. Työkirjoja joita hän oli koonnut itselleen.
Hän päätti tehdä niistä PDF-oppaan. Hän käytti siihen viikonlopun. Kolmekymmentä sivua, kauniisti taitettuna.
Hän antoi sen asiakkaalleen ilmaiseksi. Asiakas oli innoissaan. Hän kertoi siitä kaverilleen. Kaveri kysyi voisiko ostaa sen.
Miksei? Laura mietti.
Hän laittoi oppaan myyntiin. Hinnoitteli sen 19 euroon. Jakoi linkin Instagramissa.
Ensimmäisenä viikkona hän myi viisi kappaletta. 95 euroa. Ei maailmaa mullistavaa, mutta 95 euroa enemmän kuin ennen. Ja hän ei tehnyt mitään sen jälkeen kun opas oli valmis.
Seuraavassa kuussa hän myi 12 kappaletta. Sitten 18. Sitten hän teki toisen oppaan. Ja kolmannen.
Vuoden päästä Laura tienasi edelleen suurimman osan tuloistaan valmennuksista. Mutta joka kuukausi tilille tippui 300 eurosta 800 euroon ylimääräistä digitaalisista tuotteista.
Tärkein muutos ei ollut rahasumma. Se oli ajattelutavan muutos.
Laura tajusi, että hänen ei tarvitse myydä aikaa. Hän voi myydä osaamista.
Mitä menestyvät valmentajat tekevät toisin
Laura alkoi tutkia niitä valmentajia jotka oikeasti pärjäsivät taloudellisesti. Ei niitä, jotka näyttivät Instagramissa menestyneiltä, vaan niitä jotka oikeasti tekivät rahaa.
Hän huomasi muutaman yhteisen piirteen.
Ensinnäkin, he eivät luottaneet pelkästään yksi yhteen -valmennukseen. Heillä oli verkkokursseja, e-kirjoja, jäsensivustoja tai ryhmävalmennuksia. Jotain mikä toi tuloja ilman, että he olivat henkilökohtaisesti paikalla.
Suomalainen Urheilijan Ravintovalmennus Oy teki yli 750 000 euron liikevaihdon reilussa vuodessa. Ei myymällä aikaa, vaan myymällä tuotteistettua osaamista.
Eräs some-valmentaja kertoi tehneensä 10 000 euroa viikossa Instagram-valmennuksella. Kyseessä oli ryhmävalmennus, ei yksi yhteen -tapaamisia.
Karoliina Behm teki 20 000 euroa 33 tunnissa odotuslista-strategialla verkkokurssille.
Toiseksi, menestyvät valmentajat olivat erikoistuneet. He eivät olleet "hyvinvointivalmentajia" yleisesti, vaan esimerkiksi "äitiysliikunnan asiantuntijoita" tai "yrittäjien burnout-valmentajia". Kapea fokus teki markkinoinnista helpompaa ja mahdollisti korkeamman hinnoittelun.
Kolmanneksi, he olivat rakentaneet useita tulonlähteitä. Yksi yhteen -valmennukset, ryhmävalmennukset, verkkokurssit, e-kirjat, työkirjat, ehkä yhteistyöt tai puhujakeikat. Jos yksi tulonlähde kuivui, muut kantoivat.
Digitaalisten tuotteiden todellisuus
Tässä kohtaa täytyy olla rehellinen. Digituotteet eivät ole taikasauva.
Kuten Impulssi.fi osuvasti toteaa: "Moni voi virheellisesti olettaa, että kerran purkitettu valmennus myy kuin näkkäri ja jättää tuloslaskelmassa viivan alle näppärän 90% liikevoiton. Valitettavasti näin harvemmin, jos koskaan, tapahtuu."
Verkkokurssin tekeminen vie aikaa. Markkinointi vie rahaa. Sisältöä pitää päivittää. Asiakaspalvelua pitää hoitaa.
Mutta ero yksi yhteen -malliin on silti merkittävä.
Kun Laura myy valmennustunnin, hän saa 80 euroa ja käyttää tunnin. Kun hän myy 19 euron oppaan, hän saa 19 euroa ja ei käytä yhtään aikaa. Opas on jo tehty.
Jos hän myy sata opasta kuussa, se on 1 900 euroa. Ajankäyttö: nolla tuntia. Toki hän käytti aikaa oppaan tekemiseen alun perin, mutta se on tehty kerran.
Tämä on se skaalautuvuus joka yksi yhteen -mallista puuttuu.
ICF:n tutkimuksen mukaan 72 prosenttia valmentajista palvelee nykyään asiakkaita kotimaansa ulkopuolelta digitaalisten työkalujen avulla. Online coaching -markkina kasvaa globaalisti yli 13 prosentin vuosivauhtia.
Suunta on selvä. Kysymys on vain siitä, hyppäätkö mukaan vai jäätkö katsomaan vierestä.
Laura tänään
Kaksi vuotta on kulunut siitä kun Laura irtisanoi itsensä toimistotyöstä.
Hän tekee edelleen yksi yhteen -valmennuksia. Ne ovat hänen liiketoimintansa ydin ja tuovat suurimman osan tuloista. Mutta hän ei enää yritä täyttää kalenteriaan äärimmilleen.
Hänellä on kolme digitaalista tuotetta myynnissä. Yksi laaja verkkokurssi, yksi työkirja ja yksi lyhyempi opas. Yhdessä ne tuovat 500 eurosta 1 200 euroon kuussa.
Hän aloitti myös ryhmävalmennuksen. Kahdeksan henkilöä kerrallaan, kuuden viikon ohjelma. Sama työmäärä kuin kaksi yksi yhteen -asiakasta, mutta nelinkertainen tulo.
Lauran kuukausitulot vaihtelevat. Hyvänä kuukautena hän tekee 4 500 euroa. Huonona ehkä 2 800 euroa. Keskimäärin jotain 3 500 euron tienoilla.
Ei rikkautta. Mutta tarpeeksi, että hän voi tehdä työtä josta pitää, ilman jatkuvaa stressiä seuraavan kuun vuokrasta.
Ja mikä tärkeintä: hänellä on nyt vaihtoehtoja. Jos hän haluaa lomailla viikon, digitaaliset tuotteet myyvät edelleen. Jos hän sairastuu, tulot eivät tipu nollaan. Jos hän haluaa kasvattaa liiketoimintaa, hänen ei tarvitse kloonata itseään.
Se on se vapaus jota hän alun perin lähti etsimään.
Mitä tästä voi oppia
Jos olet hyvinvointivalmentaja tai harkitset alalle ryhtymistä, tässä on se mitä numeroiden takana piilee.
Ala on oikeasti vaikea. Tulot ovat keskimäärin matalammat kuin luulet, kilpailu on kovaa, ja suurin osa ei pärjää taloudellisesti. Tämä ei ole synkistelyä, vaan faktoja.
Mutta alalla voi pärjätä. Se vaatii realistisia odotuksia, oikeanlaista hinnoittelua, erikoistumista ja todennäköisesti useampia tulonlähteitä.
Yksi yhteen -valmennus on hyvä pohja, mutta sen päälle kannattaa rakentaa jotain skaalautuvaa. E-kirja. Työkirja. Verkkokurssi. Opas. Jotain minkä teet kerran ja myyt monta kertaa.
Ei tarvitse olla monimutkaista. Lauran ensimmäinen tuote oli 30-sivuinen PDF, jonka hän teki viikonlopussa. Se ei ollut täydellinen. Mutta se oli olemassa, ja se myi.
Se on enemmän kuin useimmilla valmentajilla.
Onko sinulla osaamista jota voisit paketoida digitaaliseksi tuotteeksi? Digimarketissa kaupan avaus maksaa 15 euron kertamaksun, sen jälkeen maksat vain pienen komission myynneistä. Ei kuukausimaksuja.
Aiheet: